Tornin vierestä

Teksti Harri Valoma

Puhutaanpa tällä kertaa hieman enemmän Marsista.

Edgar Rice Burroughsin Mars

Olen pikkupojasta lähtien ollut kiinnostunut Mars planeetasta. 1960 luvun alkupuolella siitä ei vielä tiedetty paljoa, ilmakehässä oli happea ja lämpötila saattoi mahdollistaa jonkinlaisen elämän. Vuodenaikoja oli selvästi paremmalla ja tehokkaammalla kaukoputkellakin havaittavissa, joku näki vaihtelua vihreydessä!

Myöhemmin toki alkoi vähitellen tulla tarkempaa tietoa: ei siellä voi olla elämää, edes sammalia aiheuttamassa vihreyttä. Se oli melkoinen pettymys! Vielä myöhemmin oli kiinnostavaa ihmetellä Marsin ”kasvoja” ja muita ”pyramideja”. Arvailla saattoi myös, kuka tuhosi sinne laskeutuneet luotaimet heti alussa? Se hillomunkki, joka muuten on elävä, kavereineen?

Nykytekniikka on jälleen avannut eräänlaisia arvoituksia tuosta naapuristamme. Onko vettä vai ei, tai edes ollut? Pinnanmuotoja tulkitaan jokiuomiksi tai jähmettyneiksi laavavirroiksi. Viime talvena löytyi se edellä mainittu hillomunkkikin.

Naapurin pojalta kyselin jotain leppoisaa seikkailuluettavaa 1980-luvun lopulla. Kaveri löi syliini 11 kappaletta Edgar Rice Burroughsin Mars kirjoja, sankareina John Carter maapallolta sekä hänen poikansa Cartoris sekä tyttärensä Tara. Kaksi viimeksi mainittua ovat J. Carterin ja hänen marsilaisen vaimonsa Dejah Thoriksen risteymiä. Myöhemmin joukkoon liittyy vielä J. Carterin tavoin Maasta Marsiin siirtynyt Odysseus Paxton, USAn armeijan kapteeni evp. Tietenkin Marsissa asuu sotaisia ja villin tunteettomia vihreitä marsilaisia, heillä on neljä kättä. Leijonat ovat suurempia, rumempia, raaempia ja kymmenjalkaisia.

Kahdeksanraajaisella thoatilla
ratsastava kuusiraajainen
vihreä marsilainen on
kaapannut mukaansa
neliraajaisen punaisen
marsilaisneidon.

Kirjasarja on äärimmäisen koukuttava ja mukaansa tempaava, jos on yhtään scifistä kiinnostunut. Teknologia on suunnilleen tämän päivän tasalla, kuitenkin viimeinen tarinoista on julkaistu vuonna 1943, se päätyy Jupiteriin hieman kesken, kirjoittajan kuoltua. Lopputulos täytyy arvailla: sankari pelastaa lastensa äidin!

Näkymättömät ohjukset ja lentolaitteet keksittiin aikaa sitten, samoin televisio ja toimivat elinsiirrot, tarinat pesevät jopa Jules Vernen visiot. Muuten, Marsin meidän kaltaisemme asukkaat ovat jakautuneet samanlaisiin rotuihin kuin mekin, värierot vain ovat jyrkemmät.

Vielä knoppina mainittakoon, että Marsin molemmat kuut ovat asutettuja!

Kirjat joutuivat haltuuni uudelleen hieman ikävällä tavalla. Ystäväni kuoli ja hankin ne hänen perheeltään itselleni. Nyt luetaan kolmatta kierrosta. Muinoin luin ensin itse, sitten pojalleni iltaisin.

Olen kuullut huhuja julkaistusta uusintapainoksesta, joten suositan kiinnostuneille.

SETI

SETI harrastus tiimissämme on jälleen hieman löpsähtänyt! Aktiivisia jäseniä on ainoastaan 6. Kaikkiaan meitä on sentään 26! En halua ketään hätistää, mutta antakaa koneidenne etsiä niitä ööliöitä!

Kuva: NASA/JPL-Caltech

NASA rakentaa lentävää lautasta

Joskus muinoin marsilaiset tulivat maahan lentävillä lautasilla, muka. Nyt NASA on kääntänyt koko homman päälaelleen! He aikovat lentävällä lautasella Marsiin!

Saattaa siinä marsilaisilla olla ihmettelemistä, kun lentävä lautanen laskeutuu ja purkaa sisältään kypäräpäisiä astronautteja.

Metaanipölläys

Viime joulukuulla saimme, yleensä luotettavista lähteistä, tiedon, että Mars oli röyhtäissyt oikein komean metaani örpsäyksen ilmoilleen. Mitenkä nyt käy J. Carterin ja kumppanien? Pystyvätkö Marsin happitehtaat tyydyttämään ilmeisen nousseen kysynnän hengitysilmasta?

Asian ulkopuolelta

Jo useita vuosia olen käyttänyt tietokoneissani F-Securen Internet Security ohjelmaa. En halua mainostaa, mutta itse olen tyytyväinen. Toissa syksynä F-Secure aloitti Younited palvelun. Se on pilvipalvelu, johon voi tallentaa tiedostoja. Toimii myös käsilaitteissa, joita tosin itse käytän vain puheluihin.

Kunhan omituiselta näyttävän käyttöliittymän oppii, on palvelu mielestäni aivan käypäinen. Liittymä näyttää olevan tarkoitettu mobiililaitteille, mutta toimii normaalissa Windows koneessakin aivan nätisti.

Tätä tarinaakin olen kirjoitellut siellä sun täällä, kantamatta muistitikulla tiedostoa mukanani. Lataan pilvestä alas ja taas takaisin sinne. Viimeisin versio on aina käytettävissä. Suositan, vaikka onhan niitä muitakin: Ubuntu Onen koin aikoinaan hankalaksi.

Menestyksekästä alkanutta vuotta kaikille teleskoopin pituuteen ja objektiivin leveyteen katsomatta!