Kevään tähtitaivas

Maaliskuusta alkaen säät ovat usein selkeitä, joten pilvisen talven jälkeen tähtiharrastajille tarjoutuu runsaasti tilaisuuksia tähtitaivaan havaitsemiseen. Maaliskuussa ja osin vielä huhtikuussa yölämpötila laskee säännöllisesti pakkaselle, mutta harvoin mitään pitkiä kovan pakkasen kausia syntyy. Yhteinen kaikille kolmelle kevätkuukaudelle on pimeiden öiden lyheneminen ja lopulta päättyminen huhtikuun puolivälin jälkeen

Maaliskuu 2015

Uranus, Venus ja Mars ovat suorassa jonossa
maaliskuun alkupuolella. Piirros Kari A. Kuure.

Maaliskuun keskilämpötila on noin -4 °C, mutta varsinkin kuukauden loppupuolella myös yöllä voi lämpömittarin lukema kohota plusasteiden puolelle. Tällainen tilanne voi syntyä länsi-luodevirtauksen aikana, kun Skandien yli puhaltava föhn-tuuli tuuli tuo meille kuivan ja leudon ilmamassan. Näissä sääoloissa lämmin yö on usein myös selkeä.

Aurinko saavuttaa kevätpäiväntasauspisteen 21. päivä kello 0.44. Tällöin Aurinko siirtyy pohjoisella tähtitaivaalle ja me näemme sen lyhentyvänä yönä.  Maan ja Auringon välinen etäisyys on 148 991 475 km ja Aurinko näkyy meille 32’ 07” kokoisena.

Päivän pituus on 19. päivänä tasan 12 tuntia mutta seuraava yö on jo 4 minuuttia lyhyempi (11 h 56 min). Kuukauden alussa päivällä on pituutta 10 h 20 min ja kuukauden lopulla 13 h 1 min (yön pituus 10 h 1 min).

Kesäaikaan siirrytään sunnuntaina 29. päivänä.

Auringonpimennys nähdään 20. päivänä. Pimennys alkaa Tampereella kello 11.00.17, se saavuttaa maksimin kello 12.07.33 ja päättyy kello 13.15.20. Pimennyksen kuluessa Aurinko ylittää meridiaanin noin 28° korkeudella.

Maaliskuun 20. päivänä näkyvä auringonpimennys näyttää
suunnilleen tältä pimennyksen ollessa maksimissaan.
Kuva on otettu 26.3.2006 tapahtuneen pimennyksen jälkim-
mäisellä puoliskolla. Kuva Kari A. Kuure.

Kuu on ratansa lähimmässä pisteessä 19.3. kello 21, ja kaukaisemmassa pisteessä 5.3. kello 9. Kuu on tähtitaivaalla eteläisimmillään (-18,3°) 14.3. kello 3 ja pohjoisimmillaan (18,2°) 16.3. kello 16.

Kuun vaiheet: täysikuu 5.3. kello 20.05, vähenevä puolikuu 13.3. kello 19.51, uusikuu 20.3. kello 11.36 ja kasvava puolikuu 27.3. kello 9.43.

Merkurius on horisontin yläpuolella vain päivän aikana, joten sitä on vaikea havaita. Goto-ohjautilla kaukoputkilla sen kuitenkin pitäisi pystyä näkemään sillä sen kirkkaus on kasvamassa 0,1^m:sta -0,9^m:iin ja elongaatio on kuukauden alussa liki 27° ja kuukauden loppupuolella noin 10 °. Kokeile kaukoputkessa eri suurennuksia, sillä pienimmät suurennukset pitävät taustataivaan luultavasti liian vaaleana.

Venus on näkyvissä iltataivaalla. Planeetta painuu horisonttiin kuukauden alussa hieman yli 3 tuntia ja loppukuusta 3,5 tuntia auringonlaskun jälkeen. Venuksen kirkkaus on -3,9^m joten sen voisi nähdä loppukuusta paljain silmin iltapäivällä, sillä planeetan elongaatio on reilusti yli 30°. Venus näkyy kohtuullisen kokoisena, kulmahalkaisija on noin 13 kaarisekuntia. Venus on Uranuksen ja Marsin kanssa hyvin lähekkäin, alle 7,5 asteen mittaisessa jonossa kuukauden alkupuolella.

Mars on näkyvissä iltataivaalla ja laskee hieman alle 3 tuntia auringonlaskun jälkeen. Loppukuusta planeetta katoaa horisonttiin noin 2 h 10 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Marsin kirkkaus ei ole suuren suuri, noin 1,3^m koko kuukauden. Mars näkyy hyvin pienen, vain noin 4 kaarisekunnin kokoisena, joten yksityiskohtien erottaminen planeetan pinnalta on vaikeaa.

Jupiter on edelleen hienosti näkyvissä koko yön. Se ylittää etelämeridiaanin iltayöstä, joten havaintokohteena se on erinomainen. Planeetta on helppo löytää tähtitaivaalla, sillä sen kirkkaus on suuri -2,3^m ja se sijaitsee helposti tunnistettavissa olevan Leojonan ja Kravun välissä. Pinnan yksityiskohdat ovat helposti havaittavissa pienelläkin suurennuksella, sillä planeetta näkyy meille noin 43 kaarisekunnin kokoisena.

Saturnus on näkyvissä aamuyöstä. Se nousee horisontista alkukuusta hieman ennen kello 4 ja loppukuusta heti kohta puolen yön jälkeen (kesäaikana tunnin myöhemmin). Saturnuksen kirkkaus on noin 0,5^m ja kulmahalkaisija noin 17 kaarisekuntia. Saturnus on Skorpionissa.

Uranus on näkyvissä iltataivaalla vielä parin viikon ajan kuukauden alkupuolella. Sen havaintokausi on siis päättymässä tällä erää ja itse planeettakin joutuu sellaisen taivaan alueelle, jolloin se on vain päivällä horisontin yläpuolella. Planeetan kirkkaus on 5,2^m, joten sen näkemiseen tarvitaan pimeä paikka ja pimeä taivas. Alkukuusta Venuksen ja Marsin välinen suora opastaa kiikarihavaitsijoita planeetan etsinnässä.

Neptunus sijaitsee niin lähellä Aurinkoa, että sen näkemisestä ei ole toivoakaan.

Revontulet. Auringon aktiivisuus on edelleen kohtalainen vaikka suurin aktiivisuuden huippu onkin ohitettu. Tilanteessa on kuitenkin mahdollista nähdä revontulia jos vain Auringossa tapahtuu riittävän kokoisia flare- ja CME-purkauksia. Revontulet on ennustettavissa noin pari vuorokautta ennen niiden esiintymistä, joten selkeisiin iltoihin ja öihin on syytä varautua muistikortit tyhjinä ja akut täysinä (eikä missään tapauksessa toisin päin).  Revontulien esiintymisen todennäköisyyksiä (Kp-indeksi) voi tarkistella Tampereen Ursan: Revontulet blogista http://tu-revontulet.blogspot.fi/2014/12/k-ja-kp-indeksit.html  .

Huhtikuu 2015

Huhtikuu on selkeästi ensimmäinen kevään kuukausi vaikka etenkin alkukuusta sää voi olla hyvinkin talvinen yöpakkasineen ja lumituiskuineen. Useimmat yöt ovat kuitenkin selkeitä, pakkaslukemat kohtuullisia mutta etenkin lämpimän päivän jälkeen hieman utuisia. Kevyt utu kuitenkin katoaa yön kuluessa ja aamut ovat yleensä ilmakehän läpinäkyvyyden osalta erinomaisia. Huhtikuu on aikaa, jolloin valokuvataan suurella resoluutiolla pienikokoisia tähtitaivaan kohteita.

Aurinko viipyilee horisontin yläpuolella entistä pitempään ja se tietää lyheneviä öitä.  Kuukauden alussa pimeää aikaa on vain viitisen tuntia mutta kuukauden edetessä aika lyhenee nopeasti. Huhtikuun 17. päivän jälkeen Tampereen horisontissa ei enää ole pimeää tähtitaivasta ennen syksyä, joten himmeiden syvä taivaan kohteiden havaitseminen päättyy yksi toisensa jälkeen.

Kuun perigeum (kiertoradan lähin piste)on 17.4. kello 6 ja apogeum (etäisin piste) 1.4. kello 15 ja 29.4. kello 7.  Kuu on eteläisimmillään (-18,3°) 10.4. kello 10 ja pohjoisimmillaan (+18,3°) 23.4. kello 1.

Kuun vaiheet: täysikuu 4.4. kello 15.06, vähenevä puolikuu 12.4. kello 6.47, uusikuu 18.4. kello 21.57 ja kasvava puolikuu 26.4. kello 2.55.

Kuunpimennys on 4.4. , sen täysvarjopimennys alkaa 13.15.30, täydellinen vaihe alkaa kello 14.56.56, saavuttaa maksimin kello 15.00.16 ja päättyy kello 15.04.05. Täysvarjopimennys päättyy kello 16.45.16. Puolivarjopimennys alkaa kello 12.01.06 ja päättyy kello 17.59.28. Pimennys ei näy Suomessa, sillä Kuu laskee kello 6.41 ja nousee horisontista vasta kello 20.26.

Merkurius alkaa näkyä kuukauden puolivälin jälkeen iltataivaalla. Merkuriuksen yläkonjunktio on 9.4. elongaation ollessa vain 0,9°. Planeetan elongaatio kasvaa nopeasti arvoon 19,6° ja se laskee horisonttiin kuukauden lopulla kello 0.04 (1.5.) eli se on horisontin yläpuolella noin 2,5 tuntia. Havaintoikkuna tulisikin käyttää tarkasti hyväksi, sillä se ei aivan pian toistu. Näin hyvää havaintoikkunaa ei tule muutamaan vuoteen.

Merkuriuksen kirkkaus saavuttaa suurimman arvonsa -2^m 10.4., jonka jälkeen se himmenee mutta kohtuullisen hitaasti. Kuukauden lopulla planeetan kirkkaus on -0,3^m. Merkuriuksen kulmahalkaisija on myös aika mukavat 5”–6,8”, vaikkakin vain puolet suurimmasta mahdollista arvosta.

Venus näkyy hyvin iltataivaalla ja laskee horisonttiin vasta puolen yön jälkeen, kuukauden loppupuolella vasta kello 2.30 aikoihin. Venuksen kirkkaus on lähellä -4^m, kulmahalkaisija 14–17 kaarisekuntiin ja elongaatio kasvaa kuukauden aikana 37°:sta 42°:een.

Mars on näkyvissä aika huonosti iltataivaalla ja se laskee horisonttiin parisen tuntia auringonlaskun jälkeen. Tähän aikaan vuodesta se merkitsee sitä, että planeettaa joutuisi havaitsemaan vaalealta taivaalta läheltä horisonttia. Marsin kirkkaus on kuitenkin vain 1,4^m, jolloin sen löytäminen paljain silmin on mahdotonta. Planeetan kulmahalkaisija on alle 4 kaarisekuntia.

Jupiter on edelleen horisontin yläpuolella koko yön. Sen kirkkaus on -2^m tietämillä ja kulmahalkaisija hieman vähenee 41:stä 38 kaarisekuntiin.  Jupiterin kirkkaus on riittävä vaalealta taivaalta havaitsemiseen.

Saturnus on horisontin yläpuolella aamuyön. Planeetan kirkkaus (0,4^m) ei ole suuren suuri, joten havainnot pitäisi keskittää kuukauden alkupuoliskolle. Kulmahalkaisija on noin 18 kaarisekuntia.

Uranus ja Neptunus ovat horisontin yläpuolella vain päiväaikaan.

Toukokuu 2015

Toukokuu on sademäärältään ja pilvisyydeltään tähtitaivaan havaitsijan kannalta vuoden parasta aikaa. Yöt ovat selvästi jo lämpimiä ja näkyvyys ennen siitepölykauden alkua erinomainen. Ainoastaan kohde valikoima on kaventunut merkittävästi rajoittuen vain kirkkaimpiin planeettoihin, Kuuhun ja Aurinkoon. Jos aikaisemmin et ole tehnyt havaintoja auringonpilkuista, nyt voisi olla hyvä aika aloittaa tämä harrastuksen osa-alue.

Aurinko on horisontin yläpuolella kuukauden alkupuolella noin 16 tuntia ja loppupuolella 17,5 tuntia.

Kuun perigeum on 15.5. kello 2 ja apogeum 27.5. kello 1. Radan eteläisimmässä kohdassa (-18,3°) Kuu on 7.5. kello 16 ja pohjoisimpana (18,4°) 20.5. kello 12.

Kuun vaiheet: täysikuu 4.4. kello 6.42, vähenevä puolikuu 11.5. kello 13.39, uusikuu 18.5. kello 7.13 ja kasvava puolikuu 25.5. kello 20.19.

Merkurius näkyy pitkään iltataivaalla kuukauden viimeiselle viikolle asti. Planeetta lähestyy alakonjunktiotaan (31.5.), joten sen kirkkaus vähenee: kuukauden alussa se on -0,3^m ja kuukauden lopulla 5,7^m. Kirkkauden väheneminen johtaa siihen, että planeetta katoaa näkyvistä iltataivaalta suunnilleen kuukauden puolivälissä.

Kulmahalkaisija kasvaa 7”:sta 12,3 kaarisekuntiin. Planeetta on suurimmassa itäisessä elongaatiossaan 7.5. kello 7.44 (elongaatio 21,2°) alakonjunktion aikaan se on vain 2,1°. Suurimman itäisien elongaation aikaan Merkuriuksen kirkkaus on 0,4^m.

Venus on edelleen hyvin näkyvissä illalla ja pitkälle aamuyöhän. Se laskee horisontin alapuolelle hieman ennen kello kolmea. Planeetan kirkkaus on tasaisesti noin -4m mutta kulmahalkaisija on kasvamaan päin. Kuukauden alussa kulmahalkaisija on hieman alle 17 kaarisekuntia ja kuukauden lopulla liki 22”.

Mars viivähtää vain hetken auringonlaskun jälkeen horisontin yläpuolella. Planeetan kirkkaus on hieman alle 1,5^m, joka on aivan liian vähän planeetan näkymiseen vaaleasta horisontista. Kaiken lisäksi Marsin kulmahalkaisija on pieni, vain 3,7 kaarisekuntia.

Jupiter on taivaalla koko yön. Se kuitenkin laskee puolisen tuntia ennen auringonnousua noustakseen uudelleen ennen puoltapäivää. Jupiterin kirkkaus on -1,9^m ja kulmahalkaisija 36 kaarisekuntia. Näillä lukemilla planeetta pitäisi olla suhteellisen helppo kohde vaaleassa kevätyössä havaittavaksi.

Saturnus on näkyvissä lähes koko yön. Kuukauden ensimmäisen puoliskon aikana se kuitenkin nousee vasta auringonlaskun jälkeen. Planeetta sijaitsee Vaa’an tähdistössä, joten se ei kovin korkealle nouse (alle 10°) etelässä ollessaan. Saturnuksen kirkkaus on kasvamaan päin 0,3^m–0,2^m aina kuukauden loppupuolelle asti jolloin 23.5. on planeetan oppositio. Sen jälkeen kirkkaus alkaa hiljalleen vähetä. Opposition aikaan Saturnus näkyy meille hieman alle 19 kaarisekunnin kokoisena.

Uranus ja Neptunus ovat horisontin yläpuolella vain päiväaikaan.